Rintapumppu: kuinka usein, kuinka kauan ja miten maito säilyy

Rintapumppu on apuväline tiettyihin tilanteisiin, ei imetyksen perusvaruste. Kun tiedät, mihin sitä

oikeasti tarvitaan ja millä rytmillä, pumppaamisesta tulee hallittava osa arkea eikä ylimääräinen

suoritus.

Milloin pumppaamista tarvitaan

Suomalaisen ohjeistuksen mukaan pumppaaminen tai käsinlypsy on tarpeen esimerkiksi silloin, kun:

• haluat kasvattaa maitomäärää
• vauva on syntynyt ennenaikaisena tai ei sairauden takia voi syödä rinnalla tarpeeksi
• vastasyntynyt on unelias ja imeminen sen vuoksi tehotonta
• olet erossa vauvasta
• käytössä on rintakumi, joka heikentää rinnan saamaa stimulaatiota
• pumppaaminen on oma valintasi tapana ruokkia vauva

Milloin pumppaamista ei tarvita

Tämä kannattaa sanoa yhtä selvästi: **jos voit imettää ja vauva imee ja kasvaa hyvin, pumppaaminen

ei ole tarpeen.** Sujuvat ja tiheät imetyskerrat ovat tehokkain keino käynnistää ja ylläpitää

maidontuotantoa. Varmuuden vuoksi pumppaaminen lisää työmäärää tuomatta vastaavaa hyötyä.

Ensipäivät, jos vauva ei pääse rinnalle

Jos vauva ei pääse rinnalle tai ala imeä heti syntymän jälkeen, maidoneritys käynnistetään

lypsämällä. Lypsäminen kannattaa aloittaa kuuden tunnin kuluessa syntymästä — jos mahdollista jo

ensimmäisten 1–2 tunnin sisällä. Jos se jää ensimmäisenä päivänä tekemättä, aloittaa voi vielä

useidenkin päivien kuluttua.

Ensimmäisinä päivinä maitoa erittyy hyvin pieniä määriä, ja käsinlypsy on tehokkain tapa saada

ensipisarat talteen. Usein käsinlypsyn ja pumppaamisen yhdistäminen toimii parhaiten. Jokainen

maitopisara kannattaa ottaa talteen — ensipisaroita voi pyyhkäistä vauvan suupieleen vaikka

vanupuikolla, ja pieni ruisku auttaa keräämään maitoa pumpun ja lypsyastian reunoilta.

Kuinka usein pumppaan?

Täyspumppaus — vauva saa vain pumpattua maitoa

Kun vauva ei ime rintaa lainkaan, maitoa lypsätään vähintään 8 kertaa vuorokaudessa. Yksi kerta

ajoitetaan yöhön: maidoneritystä säätelevän prolaktiinin määrä on suurimmillaan noin klo 23–05,

joten yöllä pumpattu kerta tekee suhteessa enemmän työtä kuin päiväkerta.

Pumppauskertoja voi usein vähentää vauvan ollessa 3–4 kuukauden ikäinen ilman, että maitomäärä

kääntyy laskuun. Kun vähennät kertoja, seuraile maitomäärää, imetyksen turvamerkkejä ja vauvan

kasvua.

Osittaispumppaus

Kun pumppaat imetyksen tai korvikeruokinnan ohessa, kertoja tarvitaan vähemmän. Pumppaa esimerkiksi

imetyksen päätteeksi tai silloin, kun vauva nukkuu. 1–2 kertaa vuorokaudessa riittää usein

tuotannon tukemiseen.

Kuinka kauan yksi kerta kestää?

Tehokkain tapa lypsää suuria maitomääriä on sähkökäyttöinen tuplapumppu, joka tyhjentää molemmat

rinnat yhtä aikaa. Sopiva lypsyaika tuplapumpulla on noin 10–20 minuuttia. Jos maito heruu hyvin

vielä sen jälkeenkin, älä keskeytä — jatka, kunnes käynnissä on hitaan herumisen vaihe.

Jos käytössäsi ei ole tuplapumppua, lypsä rintoja vuorotellen. Hyvä tahti on esimerkiksi

5 min – 5 min – 5 min – 5 min rintaa vaihdellen; vaihtelu saa maitomäärän lisääntymään

tehokkaammin kuin yhden rinnan pitkä lypsäminen.

Mittaa herumisella, älä kellolla

Ensipäivien jälkeen kannattaa lopettaa kellon tuijottaminen. Yhden imetyskerran aikana rinta heruu

ainakin 2–3 kertaa voimakkaammin, ja niiden välillä maitoa tiputtelee hitaammin. Hyvä

pumppauskerta sisältää pari voimakkaamman herumisen jaksoa — se on parempi mittari kuin

minuutit.

Herumisen käynnistäminen

Heruminen on refleksi, ja kiire jarruttaa sitä. Nämä auttavat:

• Lämpö — jyväpussi, lämmin suihku tai sauna ennen pumppaamista
• Kevyt hieronta, sively tai ravistelu ennen lypsämistä ja sen aikana
• Katse vauvaan tai vauvan kuvaan
• Rauhallinen paikka, jossa voit oikeasti rentoutua

Jos pumpussasi on stimulaatiotila, aloita siitä minuutin tai kaksi ja vaihda sitten

lypsytilaan.

Suppilon koko ratkaisee mukavuuden

Suppilo eli rinnanpään päälle asettuva osa vaikuttaa sekä mukavuuteen että saantiin. Väärä koko on

yleinen syy kipuun ja huonoon tulokseen. Merkkejä väärästä koosta:

• rinnanpää hankaa suppilon reunoihin
• pumppaaminen nipistää tai sattuu
• nännipihaa vetäytyy suppiloon liikaa
• rinnanpää on vaalea tai litistyneen näköinen jälkeenpäin

Suppiloita saa useissa kokoluokissa, ja kokeileminen kannattaa. Pumppaamisen ei kuulu sattua.

Jos rinnanpäät ovat kipeät tai haavoilla, käsinlypsy on turvallisempi vaihtoehto — siinä nänniin ei

kohdistu puristusta lainkaan.

Rintamaidon säilytys kotioloissa

Suomalaiset säilytysajat poikkeavat monesta kansainvälisestä ohjeesta, erityisesti jääkaapin osalta.

Nämä ajat koskevat kotioloja; sairaaloiden omat ohjeet voivat olla tiukemmat.

| Maito | Säilyy |

| --- | --- |

| Vastalypsetty, huoneenlämmössä (n. 20 °C) | 4 (–6) tuntia |

| Vastalypsetty, jääkaapin takaosassa (alle 6 °C) | 2 (–4) vuorokautta |

| Vastalypsetty, pakastelokerossa | 1–2 viikkoa |

| Vastalypsetty, pakastimessa | 6 (–12) kuukautta |

| Jääkaapista otettu, huoneenlämmössä | 1 tunti |

| Pakastimesta sulatettu, jääkaapissa | 1 vuorokausi |

| Pakastimesta sulatettu, huoneenlämmössä | 1 tunti |

Ohjeiden pidemmät ajat koskevat vain erittäin hygieenisesti käsiteltyä maitoa. Käytännön säännöt:

• Pumppaa puhtain käsin puhtaaseen astiaan
• Siirrä maito jääkaappiin heti lypsämisen jälkeen, jos sitä ei käytetä muutaman tunnin sisällä
• Säilytä jääkaapin takaosassa, ei ovilokerossa, jossa lämpötila vaihtelee
• Huoneenlämmössä seissyttä, käyttämättä jäänyttä maitoa **ei voi enää siirtää jääkaappiin eikä

pakastaa**

• Kesähelteillä maito ei säily yhtä kauan kuin viileämmällä säällä

Lypsettyä maitoa ei kannata pakastaa, jos sinulla tai vauvallasi on sammasinfektio: hiivasieni

ei tuhoudu pakastamalla. Sammas ei estä imetystä eikä maidon käyttämistä tuoreeltaan.

Pumpun puhtaanapito

Pura jokaisen käytön jälkeen kaikki maidon kanssa kosketuksissa olleet osat, pese ne lämpimällä

astianpesuainevedellä, huuhtele huolellisesti ja anna kuivua puhtaalla alustalla. Noudata aina oman

pumppusi valmistajan ohjeita. Tarkista letkut säännöllisesti — homeinen letku vaihdetaan heti.

Milloin kysyä apua

Ota yhteys neuvolaan, jos maitomäärä huolestuttaa, pumppaaminen sattuu tai imetyksen turvamerkit

eivät täyty. Myös imetyksen vertaistukijat auttavat käytännön pulmissa. Avun pyytäminen ajoissa on

se, mikä useimmiten ratkaisee.

Seuraa pumppauskertojasi Pumpella

Kun pumppaat säännöllisesti, muistettavaa kertyy: milloin edellinen kerta oli, kummalta puolelta,

kuinka paljon tuli, mitä pakastimessa on jäljellä. Pumpe on tehty juuri tähän.

Pumpella voit:

• Kirjata jokaisen kerran keston ja määrän muutamalla napautuksella
• Nähdä maitomääräsi kehityksen ajan myötä ilman päässälaskua
• Pitää pumppausrytmisi näkyvissä, kun kertoja on kahdeksan vuorokaudessa
• Hallita maitovarastoasi niin, että vanhin maito tulee käytettyä ensin

Pumpe toimii kokonaan laitteellasi: ei tilejä, ei pilveä, ei internetyhteyttä. Yksityinen kuten

pumppaushetkesi. Vierelläsi silloin, kun luvut auttavat.

Lataa Pumpe App Storesta

Lisää aiheesta

• Käsinlypsy — tekniikka, joka sopii pumpun rinnalle ja kipeille rinnanpäille
• Tehopumppaus maitomäärän lisäämiseen — kun tavoitteena on nostaa tuotantoa

Lähteet ja lisälukemista

Artikkelin pumppausrytmit ja ajat perustuvat [Imetyksen tuki ry:n ohjeeseen maidon pumppaamisesta ja

lypsämisestä](https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/aidinmaidon-lypsaminen/).

Muita lähteitä:

• Imetyksen tuki ry: Maidon pumppaaminen ja lypsäminen — pumppauskerrat, tuplapumpun kesto ja herumisen mukaan mittaaminen
• Imetyksen tuki ry: Rintamaidon säilytys — suomalaiset säilytysajat kotioloissa
• Imetyksen tuki ry: Käsinlypsy — tekniikka ja tilanteet, joissa käsinlypsy on pumppua parempi
• Naistalo: Imetyksen turvamerkit — yliopistosairaaloiden ohje maidon riittävyyden seurantaan

Tämä sisältö on tarkoitettu vain tiedoksi eikä korvaa ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa. Ota yhteyttä neuvolaan, kätilöön tai imetysohjaajaan henkilökohtaista ohjausta varten.