Rintapumppu: kuinka usein, kuinka kauan ja miten maito säilyy

Rintapumppu on apuväline tiettyihin tilanteisiin, ei imetyksen perusvaruste. Kun tiedät, mihin sitä

oikeasti tarvitaan ja millä rytmillä, pumppaamisesta tulee hallittava osa arkea eikä ylimääräinen

suoritus.

Milloin pumppaamista tarvitaan

Suomalaisen ohjeistuksen mukaan pumppaaminen tai käsinlypsy on tarpeen esimerkiksi silloin, kun:

• haluat kasvattaa maitomäärää
• vauva on syntynyt ennenaikaisena tai ei sairauden takia voi syödä rinnalla tarpeeksi
• vastasyntynyt on unelias ja imeminen sen vuoksi tehotonta
• olet erossa vauvasta
• käytössä on rintakumi, joka heikentää rinnan saamaa stimulaatiota
• pumppaaminen on oman toiveesi mukainen tapa ruokkia vauva

Milloin pumppaamista ei tarvita

Tämä kannattaa sanoa yhtä selvästi: **jos voit imettää ja vauva imee ja kasvaa hyvin, pumppaaminen

ei ole tarpeen.** Sujuvat ja tiheät imetyskerrat ovat tehokkain keino käynnistää ja ylläpitää

maidontuotantoa. Varmuuden vuoksi pumppaaminen lisää työmäärää tuomatta vastaavaa hyötyä.

Ensipäivät, jos vauva ei pääse rinnalle

Jos vauva ei pääse rinnalle tai ala imeä heti syntymän jälkeen, maidoneritys käynnistetään

lypsämällä. Lypsäminen kannattaa aloittaa kuuden tunnin kuluessa syntymästä — jos mahdollista jo

ensimmäisten 1–2 tunnin sisällä. Jos se jää ensimmäisenä päivänä tekemättä, aloittaa voi vielä

useidenkin päivien kuluttua.

Ensimmäisinä päivinä maitoa erittyy hyvin pieniä määriä, ja käsinlypsy on tehokkain tapa saada

ensipisarat talteen. Usein käsinlypsyn ja pumppaamisen yhdistäminen toimii parhaiten. Jokainen

maitopisara kannattaa ottaa talteen — ensipisaroita voi pyyhkäistä vauvan suupieleen vaikka

vanupuikolla, ja pieni ruisku auttaa keräämään maitoa pumpun ja lypsyastian reunoilta.

Kuinka usein pumppaan?

Täyspumppaus — vauva saa vain pumpattua maitoa

Kun vauva ei ime rintaa lainkaan, maitoa lypsetään vähintään 8 kertaa vuorokaudessa. Yksi kerta

ajoitetaan yöhön: maidoneritystä säätelevän prolaktiinin määrä on suurimmillaan noin klo 23–05,

joten yöllinen pumppauskerta tukee maidontuotantoa tehokkaammin kuin päivällä tehty.

Pumppauskertoja voi usein vähentää vauvan ollessa 3–4 kuukauden ikäinen ilman, että maitomäärä

kääntyy laskuun. Kun vähennät kertoja, seuraile maitomäärää, imetyksen turvamerkkejä ja vauvan

kasvua.

Osittaispumppaus

Kun pumppaat imetyksen tai korvikeruokinnan ohessa, kertoja tarvitaan vähemmän. Pumppaa esimerkiksi

imetyksen päätteeksi tai silloin, kun vauva nukkuu. Kerran vuorokaudessa tai useammin — tarvittava

määrä riippuu imetyskertojen määrästä ja siitä, paljonko haluat maitomäärää kasvattaa.

Kuinka kauan yksi kerta kestää?

Suuria maitomääriä lypsää tehokkaimmin sähkökäyttöisellä tuplapumpulla, joka tyhjentää molemmat

rinnat yhtä aikaa. Sopiva lypsyaika tuplapumpulla on noin 10–20 minuuttia. Jos maito heruu hyvin

vielä sen jälkeenkin, älä keskeytä — jatka, kunnes käynnissä on hitaan herumisen vaihe.

Jos käytössäsi ei ole tuplapumppua, lypsä rintoja vuorotellen. Hyvä tahti on esimerkiksi

5 min – 5 min – 5 min – 5 min rintaa vaihdellen; vaihtelu saa maitomäärän lisääntymään

tehokkaammin kuin yhden rinnan pitkä lypsäminen.

Mittaa herumisella, älä kellolla

Ensipäivien jälkeen kannattaa lopettaa kellon tuijottaminen. Yhden imetyskerran aikana rinta heruu

ainakin 2–3 kertaa voimakkaammin, ja niiden välillä maitoa tiputtelee hitaammin. Hyvä

pumppauskerta sisältää pari voimakkaamman herumisen jaksoa — se on parempi mittari kuin

minuutit.

Herumisen käynnistäminen

Heruminen on refleksi, ja kiire jarruttaa sitä. Nämä auttavat:

• Kevyt hieronta, sively tai ravistelu ennen lypsämistä ja sen aikana
• Katse vauvaan tai vauvan kuvaan
• Rauhallinen paikka, jossa voit oikeasti rentoutua

Jos pumpussasi on herutustoiminto, aloita siitä ja vaihda lypsytilaan, kun maito alkaa herua.

Vaihtoehtoisesti voit pumpata ensin pienellä teholla tiheästi ja herumisen käynnistyessä hidastaa

nopeutta ja lisätä tehoa.

Suppilon koko ratkaisee mukavuuden

Suppilo eli rinnanpään päälle asettuva osa vaikuttaa sekä mukavuuteen että lypsettyyn maitomäärään. Väärä koko on

yleinen syy kipuun ja huonoon tulokseen.

| Suppilon koko | Miltä se näyttää |

| --- | --- |

| Liian pieni | Nänni hankautuu suppiloa vasten |

| Sopiva | Nänni on suppilon keskellä, ja väliin jää aavistuksen verran tilaa |

| Liian suuri | Väliin jää reilusti tilaa, ja osa nännipihasta venyy suppilon putkimaiseen osaan |

Suppiloita on saatavana useita eri kokoja, ja kokeileminen kannattaa. Pumppaamisen ei kuulu sattua.

Jos rinnanpäät ovat kipeät tai haavoilla, käsinlypsy on turvallisempi vaihtoehto — siinä nänniin ei

kohdistu puristusta lainkaan.

Rintamaidon säilytys kotioloissa

Suomessa ei ole omaa yhtenäistä suositusta rintamaidon säilytyksestä. Alla olevat ajat ovat

Imetyksen tuki ry:n ohjeesta, joka nojaa Academy of Breastfeeding Medicinen (2017) ja CDC:n

näyttöön perustuviin ohjeisiin. Ne koskevat kotioloja; sairaaloiden omat ohjeet ovat tiukemmat.

| Maito | Säilyy |

| --- | --- |

| Vastalypsetty, huoneenlämmössä (n. 20 °C) | 4 (–6) tuntia |

| Vastalypsetty, jääkaapin takaosassa (alle 6 °C) | 2 (–4) vuorokautta |

| Vastalypsetty, pakastelokerossa | 1–2 viikkoa |

| Vastalypsetty, pakastimessa | 6 (–12) kuukautta |

| Jääkaapista otettu, huoneenlämmössä | 1 tunti |

| Pakastimesta sulatettu, jääkaapissa | 1 vuorokausi |

| Pakastimesta sulatettu, huoneenlämmössä | 1 tunti |

Ohjeiden pidemmät ajat koskevat vain erittäin hygieenisesti käsiteltyä maitoa. Käytännön säännöt:

• Pumppaa puhtain käsin puhtaaseen astiaan
• Siirrä maito jääkaappiin heti lypsämisen jälkeen, jos sitä ei käytetä muutaman tunnin sisällä
• Säilytä jääkaapin takaosassa, ei ovilokerossa, jossa lämpötila vaihtelee
• Huoneenlämmössä seissyttä, käyttämättä jäänyttä maitoa **ei voi enää siirtää jääkaappiin eikä

pakastaa**

• Kesähelteillä maito ei säily yhtä kauan kuin viileämmällä säällä

Lypsettyä maitoa ei kannata pakastaa, jos sinulla tai vauvallasi on sammasinfektio: hiivasieni

ei tuhoudu pakastamalla. Sammas ei estä imetystä eikä maidon käyttämistä tuoreeltaan.

Pumpun puhtaanapito

Pura pumppu osiin jokaisen käytön jälkeen. **Huuhtele maidon kanssa kosketuksissa olleet osat ensin

kylmällä juoksevalla vedellä**, pese sitten lämpimällä vedellä ja astianpesuaineella, ja kuivaa

talouspaperilla tai ilmavasti kuivauskaapissa. Noudata aina oman pumppusi valmistajan ohjeita.

Terveen, täysiaikaisena syntyneen vauvan kohdalla osia ei tarvitse keittää tai steriloida

kotioloissa.

Milloin kysyä apua

Ota yhteys neuvolaan, jos maitomäärä huolestuttaa, pumppaaminen sattuu tai imetyksen turvamerkit

eivät täyty. Myös imetyksen vertaistukijat auttavat käytännön pulmissa. Ajoissa pyydetty apu ratkaisee

useimmiten.

Seuraa pumppauskertojasi Pumpella

Kun pumppaat säännöllisesti, muistettavaa kertyy: milloin edellinen kerta oli, kummalta puolelta,

kuinka paljon tuli, mitä pakastimessa on jäljellä. Pumpe on tehty juuri tähän.

Pumpella voit:

• Kirjata jokaisen kerran keston ja määrän muutamalla napautuksella
• Nähdä maitomääräsi kehityksen ajan myötä ilman päässälaskua
• Pitää pumppausrytmisi näkyvissä, kun kertoja on kahdeksan vuorokaudessa
• Hallita maitovarastoasi niin, että vanhin maito tulee käytettyä ensin

Pumpe toimii kokonaan laitteellasi: ei tilejä, ei pilveä, ei internetyhteyttä. Yhtä yksityinen kuin

pumppaushetkesi. Vierelläsi silloin, kun luvut auttavat.

Lataa Pumpe App Storesta

Lisää aiheesta

• Käsinlypsy — tekniikka, joka sopii pumpun rinnalle ja kipeille rinnanpäille
• Tehopumppaus maitomäärän lisäämiseen — kun tavoitteena on nostaa tuotantoa

Lähteet ja lisälukemista

Artikkelin pumppausrytmit ja ajat perustuvat [Imetyksen tuki ry:n ohjeeseen maidon pumppaamisesta ja

lypsämisestä](https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/aidinmaidon-lypsaminen/).

Muita lähteitä:

• Imetyksen tuki ry: Maidon pumppaaminen ja lypsäminen — pumppauskerrat, tuplapumpun kesto ja herumisen mukaan mittaaminen
• Imetyksen tuki ry: Rintamaidon säilytys — suomalaiset säilytysajat kotioloissa
• Imetyksen tuki ry: Käsinlypsy — tekniikka ja tilanteet, joissa käsinlypsy on pumppua parempi
• Naistalo: Imetyksen turvamerkit — yliopistosairaaloiden ohje maidon riittävyyden seurantaan

Tämä sisältö on tarkoitettu vain tiedoksi eikä korvaa ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa. Ota yhteyttä neuvolaan, kätilöön tai imetysohjaajaan henkilökohtaista ohjausta varten.